?

Log in

No account? Create an account
Antti Rautiaisen kirjoituksia
joulukuu 3., 2006
06:56 pm

[Linkki]

Previous Entry Share Flag Next Entry
Vaaleansininen virta
Kirjoitus kampanjasta kaasuputkea vastaan Mustan meren rannalla. Julkaistu Muutoksen kevддssд #23.

Vaaleansininen virta

Mustan meren ympäristö on todennäköisesti maailman keskeisin geopoliittisten juonittelujen näyttämö. Taistelu luonnonvarojen kulkureittien kontrollista on ollut yksi kaikkien alueen 90-luvun veristen konfliktien - Balkanin viiden sodan, Turkin sisällissodan, Tshetsenian ja Abhasian molempien sotien, Georgian sisällissodan, Vuoristo-Karabahin, Etelä-Ossetian ja Dagestaniin sotien taustasyistä.USA tuskin olisi ollut niin kiinnostunut pommittamaan Jugoslaviaa, jos öljy- ja kaasuputkien rakentaminen Balkanin läpi ei olisi ainoa Bosporin ruuhkautuneen salmen läpi kuljettamisen vaihtoehto. Samoin Venäjä ei kenties olisi yhtä kompromissiton Tshetsenian suhteen, jos Bakun öljyn alun perin tärkein kuljetusreitti ei kulkisi tämän pienen maaläntin läpi. USA, Venäjä ja Iran ovat valinneet puolensa kaikissa Kaukasian maiden sisäpoliittisissa taisteluissa, joissa valta on harvoin vaihtunut verettömästi.



Kaikkea pitää kokeilla

Valtavan maakaasuputken rakentaminen meren alle 2150 metrin syvyyteen seismisesti hyvin aktiiviselle alueelle tuntuisi mahdottomalta idealta missä tahansa muualla maailmassa. Venäjän Nadym-Pur-Tazovsko alueelta Turkin Ankaraan kulkeva, rakenteella oleva "Vaaleansininen virta"-kaasuputki on kuitenkin Mustan meren alueen poliittisen pelin todellisuutta. Putki on hallituksen ja Venäjän kaasumonopoli Gazpromin yhteinen hanke. Gazprom omistaa todennäköisesti käyttöoikeudet suurempaan määrään luonnonvaroja kuin mikään muu maailman ylikansallinen suuryhtiö, ja toimittaa myös suurimman osan Suomessa käytettävästä maakaasusta. Käytännön rakennustyöt hoitaa Saipem, Italialaisen ylikansallisen suuryhtiön ENI:n osa. Venäjä ja Gazprom laskevat, että muiden rantavaltioiden kautta kulkeva vaihtoehto on niin paljon poliittisesti turvattomampi ja tullien takia taloudellisesti kannattamattomampi, että riskin otto kannattaa. 80-luvun alussa Indokopasin merialueella, noin 30 kilometriä luoteeseen Vaaleansininen virta-projektin merenalaisen osan alkupisteestä tapahtui maanjäristys, joka tuhosi kokonaan merenalaisen kaapelin. Mustan meren erikoisuus on 150-200 metrin syvyydestä alaspäin sijaitseva miltei täysin kuollut, rikkivetyjä sisältävä vyöhyke. Venäjän valtiollisen ympäristöasiantuntijakomitean mukaan on olemassa aivan mahdollinen skenaario, jossa merenalainen kaasuvuoto syvällä valtavan paineen ympäröimänä aiheuttaa yhdessä rikkivetyjen kanssa valtavan räjähdyksen, joka tuhoaisi suuren osan meren herkästä ekosysteemista ja aiheuttaisi tuhoisan hyökyaallon.

Peräänantamatonta vastarintaa

Smolenskin kaupungin asukkaat tukkivat kesän aikana kaksi kertaa tien, jota pitkin rakennustöihin osallistuvat Gazpromin rekat ajavat 3-5 minuutin välein kaupungin läpi. Yhteiskunta-Ekologisen Liiton ja Autonominen Toiminta-verkoston paikalliset aktivistit osallistuivat toiseen aktioon neljäs elokuuta, ja joutuivat poliisin pahoinpitelemiksi. Pidätettyjä yritettiin syyttää poliisin haajaantumiskäskyn rikkomisesta, ja kampanjan keskeisimmältä aktivistilta Andrei Rudomahalta yritettiin saada tunnustusta kiduttamalla. Kiinni otetut menivät nälkälakkoon, ja laajan painostuksen ansiosta heidät vapautettiin ilman syytteitä.

6.-15.8. Ruohonjuuritason aktivistit, lähinnä Rainbow-hippiverkoston toimijat ja Autonomisen toiminnan aktivistit, järjestivät "Rauhan karavaanin Mustan meren puolesta". Marssi alkoi "Vaaleansinisen virran"merenalaisen osan lähtöpaikalta Cherkesskoy Schelistä, ja loppui KTK-öljyputken loppupaikalle Yuzhnoe Ozereykaan. KTK-projekti oli aktiivisen kampanjoinnin kohteena 90-luvun puolivälissä ja sitä vastaan järjestettiin myös Rainbow Keepersin leiri, mutta rakennustöiden lähestyessä loppuaan vastarinnasta on suurimmaksi osaksi luovuttu. Kasakstanista pumpattu öljy saapui Mustan meren rannalle elokuun aikana, mutta projekti on taloudelisen katastrofin partaalla Venäjän tullivaatimusten ja tuotantokapasiteetin yliarvioinnin takia.

Kengännauhabudjetilla järjestetty karavaani kohti monenlaisia seikkailuja - ruoka oli loppua, noin koko karavaani sairastui saastuneesta purosta juotuaan ja osa osanottajista joutui matkan varrella gopnikkien (koko Itä-Euroopan laajuinen väkivaltainen epäpoliittinen nuorisokulttuuri) pieksemiksi. Alkuperäinen 120 hengen osanottajajoukko karsiutui matkan aikana seitsemäänkymmeneen sinnikkäimpään. Hipit eivät kuitenkaan näistä vastoinkäymisistä masentuneet, ja ilmoittivat heti järjestävänsä karavaanin myös ensi kesänä! Loppukesän aikana kampanjan aktivistit pysäyttivät maanpäällisen osan rakennustyöt useaan kertaan, ja syyskuun alussa työn sankarit Rainbow Keepersistä ja Autonomisesta toiminnasta uivat kilometrin verran merenalaisen osan rakennustyömaalle, ja saivat kahliutumalla rakennustyöt keskeytettyä muutamaksi tunniksi.

Antti Rautiainen

Vaaleansinisen virran vastaisen kampanjan sivusto -

materiaalia lähinnä venäjäksi.

www.potok.hotmail.ru

(Jätä vastaus tähän)

 Sivun tarjoaa LiveJournal.com