?

Log in

No account? Create an account
Antti Rautiaisen kirjoituksia
joulukuu 3., 2006
07:01 pm

[Linkki]

Previous Entry Share Flag Next Entry
Ruotsi valitsi terrorin
Kirjoitus oikeudenkäynneistö Göteborgin mielenosoituksen jälkimainingeissa. Julkaistu Kapinatyöläisessä #31.

Ruotsi valitsi terrorin

Kansankoti on puinut Göteborgin kesäkuun 2001 mielenosoituksia jo lähes vuoden ajan, ja ainakin kevään aikana langetetut vankilatuomiot antavat ruotsalaisille keskustelun aihetta vielä pitkäksi ajaksi. Sveriges Radion helmikuisen ohjelman mukaan Ruotsin globalisaatiomielenosoittajille antamat tuomiot ovat kansainvälisesti aivan omaa luokkaansa. Seattlen mielenosoitusten jälkeen vankilaan ei tuomittu ketään, Prahan tapahtumien seurauksena 15 henkilöä sai ehdonalaisen tuomion. Nizzan mielenosoitusten jälkeen kaksi henkilöä tuomittiin kuukauden vankeusrangaistukseen. Göteborgin tapahtumien seurauksena 31 henkilöä on saanut väkivaltaisesta mellakoinnista keskimäärin puolentoista vuoden vankeustuomiot - 10 kertaa Ruotsin tähänastista samasta nimikkeestä annettua rangaistuskäytäntöä pidemmän.



Valikoivaa oikeutta

Pitkä tuomiolista ei kuitenkaan kerro Ruotsin poliisin rikostenratkaisukyvystä, vaan menestyksekkäästä projektista kriminalisoida maailmanlaajuista vastarintaa. Poliisia vastaan nostettujenn kanteiden tutkinta on pääosin lopetettu, ainoastaan hyökkäystä Schillerstan kouluun, jonka yhteydessä "terroristeja" etsineet poliisit pitivät nuoria tuntikausia kiinniotettuina alusvaatteisillaan koulun pihalla tutkitaan yhä. Syyttäjä ei löytänyt syyttämisen arvoista Hvitfeldskan koulun piirityksestä vaikka mitään väitettyjä mellakka-aseita koulusta ei löytynyt, Vaasanpuistossa väkijoukkoon ampuneet verenhimoiset kytät päätettiin myös jättää syyttämättä. Näin vaikka tapon yrittäjä Stefan Johannesson on itse myöntänyt Göteborgsposten-lehdelle, että tulen avaaminen oli virhe, ja että yhden poliisin tyrmännyt kivi oli heitetty toiselta puolelta kuin missä luotisateeseen joutunut väkijoukko sijaitsi.

Syyttämättäjättämispäätöksessään syyttäjä Björn Ericson ei ottanut huomioon belgialaisen kuvaajan Daniel Demoustierin kuvaamaa filmiä joka näytettiin Ruotsin televisiossa, koska hänestä alkuperäismateriaalin tilaaminen Britannian toiseksi suurimmalta TV-yhtiöltä Independent Television Newsiltä tuntui liian vaikealta. Demoustierin filmi osoittaa että poliisi ei ampunut hätävarjelun vuoksi, koska katu jossa Hannes Westbergiä ammuttiin oli melkein tyhjä ja poliisirivistön toisella puolella mikään ei estänyt poliisin liikkumista.

Yksittäiset ihmiset ovat jättäneet poliiseja vastaan yli 182 kannetta, joista toistaiseksi vain yksi näyttää johtavan syytteisiin - tässä tapauksessa väkivallattoman mielenosoittajan raaka pieksentä neljän poliisin toimesta saatiin nauhalle ja näytettiin televisiossa. Tapauksesta, jossa poliisi valehteli oikeudessa Globalisering fron Underifrån-ryhmän 20-vuotiaan jäsenen ilmoitettaneen sotaisesti avoimessa puhetilaisuudessa ryhmän käyvän mielenosoituksissa "perkeleen kyttiä" vastaan, on myös nostettu syyte. Koko puhetilaisuus on videolla ja mitään vastaavaa syytetty ei siellä puhunut. Poliisin todistuslausunto oli keskeisessä osassa oikeudenkäynnissä, jossa syytetylle langetettiin kahden ja puolen vuoden vankeustuomio "mellakan johtamisesta". 20-vuotiaan syytteet perustuvat pelkästään Hvitfeldtskan tapahtumiin, eikä varsinaiseen mellakkaan perjantai-aamulla.

On myös muistettava että poliisi on luokitellut myös osan luvallisista ja rauhallisista oheistapahtumista "mellakoiksi", Ruotsin lainsäädännön mukaan "mellakan" alueella olleen on oikeudenkäynnissä todistettava että hän on aktiivisesti pyrkinyt pois mellakasta, mikä voi olla vaikeaa. Mellakkalainsäädäntö antaa kätevästi poliisille mahdollisuuden vaientaa kaikki jotka ovat olleet "mellakoiden" lähistöllä, ja jotka voisivat näin ollen todistaa poliisin provokaatioita ja väkivaltaa vastaan - kanteita nostaneet voidaan passittaa vankilaan syytettynä mellakoihin osallistumisesta.

Kaiken takana ovat kännykkäjohtajat

Oikeudenkäynnissä keskeisin perustelu koville tuomioille oli, että kaikki mellakat ja järjestyshäiriöt olivat huolellisesti suunnitellun, aktivistien johtaman salaliiton tulosta. Keskeisin todiste salaliittoteorian puolesta on ollut "yhteyskeskus", jota ylläpitäneille kahdeksalle nuorelle jaettiin hovioikeudessa "mellakan auttamisesta" vankilatuomioita vuodesta ja neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen ja neljään kuukauteen asti. Alkuperäiset käräjäoikeuden langettamat tuomiot olivat kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Mitä tämä pahamaineinen "yhteyskeskus" sitten käytännössä teki? Kahdeksan teini-ikäistä, varustettuna yhdellä tietokoneella, muutamalla kännykällä ja pienellä poliisiradion kuunteluun tarkoitetulla skannerilla lähetti huoneistosta tekstiviestijä 50-60 henkilölle, jotka olivat ilmoittaneet haluavansa reaaliaikaisia uutisia kännyköihinsä tapahtumien aikana. Poliisiradion kuuntelu on Ruotsissa täysin laillista, ja nuoret olivat levittäneet tietoa tietokeskuksen olemassaolosta, antaen halukkaille mahdollisuuden tekstiviestien tilaamiseen. Todisteet mellakan johtamisesta olivat viisi Hvitfeldskan piirityksen aikana lähetettyä tekstiviestiä, joista selkein kuului seuraavasti:

"Ihmiset valmistautuvat puolustamaan itseään Hvitfedskan sisällä. Poliiseja on liian vähän. Menkää kaikki sinne auttamaan tovereita! Levittäkää sanaa!"

Poliisi valtasi tiedotuskeskuksen ja pidätti sen ylläpitäjät jo torstai-iltana 14. kesäkuuta, joten väite että keskuksesta käsin olisi johdettu perjantai-aamun mellakkaa on käsittämätön.

Noin kuusikymmentä viestejä vastaanottanutta osoittivat käräjäoikeuden tuomioiden jälkeen kansalaisrohkeutta ilmoittautumalla poliisiasemalla, he tiedustelivat tulisiko heillekin antaa neljä vuotta vankeutta. Hovioikeuden tuomion päätöslauselma julistaa muun muassa"...ettei ole selvää olivatko viestien vastaanottajat yhteydessä toisiinsa, ja miten he toimivat viestien seurauksena". Näin siis hovioikeus itse ilmoittaa, että mitään pohjaa syytteille ei ole.

Valtio vastaan liike

Huolestuttavin kehityssuunta Göteborgin tuomioissa on kuitenkin niiden kollektiivinen luonne, syyttäjä ja poliisi eivät ole edes yrittäneet näyttää yksilöiden itsensä tekemiä "rikoksia", sen sijaan oikeudenkäynneissä on näytetty vuorotellen koostevideota mellakoista ilman syytettyjä ja kuvia, joissa syytetyt eivät tee rikoksia mutta ovat paikan päällä. Tarkoituksena on ollut leimata syytetyt kollektiivisesti yhteiskunnan vihollisiksi, jotka on parasta toimittaa telkien taakse pitkäksi aikaa. Tuomiokäytäntö on herättänyt jossain määrin oikeustieteilijöiden protesteja, esimerkiksi rikosoikeuden professori Hans-Gunnar Asberger kuvaili tuomoita "armottomiksi" ja Tukholman yliopiston rikosoikeuden professori Suzanne Wenberg on varma etteivät esimerkiksi "yhteyskeskuksen" tuomiot kestä Eurooppa-oikeuden syyniä.

Valtamedian mustamaalaus- ja vihanlietsontakampanja on itsestään selvä tapahtumien seuraus, tavalliseen tapaan syytettyjen kuvia ja henkilötietoja on julkaistu laajasti ennen kuin mitään tuomioita on vielä annettu. Ökyrikas Bonniers-suku omistaa yksin 30% Ruotsin tiedotusvälineistä, ja loputkin mediat ovat keskittyneitä harvoihin käsiin.

Johtopäätöksiä

Joillekin on voinut olla järkytys, että ensimmäinen länsimaa jossa globalisaatiokriittinen liike yritetään tosissan murskata ei olekaan sotahullujen USA tai mediamogulin ja fasistien johtama Italia, vaan Pohjoismaisen sosialismin vetojuhta Ruotsi, hyvinvointivaltio jonka mallia monet Suomessakin pitävät erheellisesti uusliberalismikehityksen tärkeimpänä vastavoimana. Tosiasiassa hyvinvointivaltio-mallia

on hyvää vauhtia tuhottu kaikkialla jo 15 vuoden ajan, siirtyminen suoraan fyysiseen väkivaltaan on vain yhden loogisen askeleen otto vallanpitäjiltä, jotka ovat tähän asti tyytyneet pääosin köyhien ja Etelän taloudelliseen kurjistamiseen. Väkivalta tuskin tulee jäämään tähän - merkittävä osa Göteborgissa syytetyistä ei ole aktivisteja vaan syrjäytyneitä lähiönuoria, jotka eivät ennen mellakoita ole osallistuneet mihinkään poliittiseen toimintaan. Myös yli kolmekymppisiä aikaisemmin yhteiskunnallisesti passiivisia työttömiä miehiä on syytettyjen listalla.

Hyvinvointivaltiosta on jäänyt käteen lähinnä vaatimus yhteiskunnalliseen konsensukseen, jossa puolueet väristä riippumatta vetävät suurista linjoista yhtä köyttä ja toisinajattelijoita lyödään joka puolelta. Ruotsissakin laimeata kritiikkiä "oikeuden"-käyttöä kohtaan on esittänyt lähinnä liberaali oikeistolehdistö, siinä missä demarilehdistö on ollut täysin lynkkauslinjalla. Korporativismi, malli jossa työnantajat yhdessä puolueen kontroloimien ammattiyhdistysten kanssa pitävät kansan kurissa "sopimusvaltion" keinoin oli Mussolinin vallan ydin. Vaikuttaa siltä, että Pohjoismainen korporativismi kääntyy Italialaiseksi kätevämmin kuin Keski-Eurooppalainen kristillissosialismi tai anglo-amerikkalainen liberalismi. Ruotsi on ottanut yhden askeleen tähän suuntaan aloittamalla terrorisodan ruohonjuuritason aktivisteja vastaan, saa nähdä koska Suomi seuraa perässä.

Antti Rautiainen

Lisätietoja:

Ruotsin indymedia:

www.se.indymedia.org

Solidaarisyysryhmä vangittujen ja syytettyjen tukemiseksi:

Solidaritetsgruppen i Göteborg
c/o Syndikalistiskt Forum
Box 7267
402 35 Göteborg
Puh: 0733-16 42 96
Sähköposti: solidaritetsgruppen@hotmail.com
Allekirjoita vetoomus Ruotsin valtion sortotoimia vastaan:

http://www.manifest.se/upprop/english.html

Suzanne Wennbergin lausunto tuomioista:

http://lotidningen.lo.se/nyheter/artikel.asp?type=KULTUR&nID=371

(Jätä vastaus tähän)

 Sivun tarjoaa LiveJournal.com