?

Log in

No account? Create an account
Antti Rautiaisen kirjoituksia
joulukuu 3., 2006
07:13 pm

[Linkki]

Previous Entry Share Flag Next Entry
Muutoksen kevät ja patriotismi
(Mielipidekirjoitus, kirjoitettu Muutoksen kevдttд #27 varten vastaukseksi Katja Keisalan Muutoksen kevддssд #26 julkaistuun artikkeliin "Sotilaallinen voima kansainvдlisessд jдrjestelmдssд".)

Muutoksen kevät ja patriotismi

154 vuotta sitten silloinen keisareiden ja kuninkaiden Eurooppa ajautui lopulliseen kriisiin, ja seuraavien 90 vuoden aikana kaikki imperiumit kaatuivat ja tekivät tilaa kansalliseen identiteettiin perustuville valtioille. Uusien kansallisvaltioiden ideologia nationalismi määriteltiin tuolloin usein vanhan patriotismin vastavoimaksi. Koska kansallisvaltiot eivät enää ole kovin ajankohtaisia siinä missä valtiot eivät ole hävinneet mihinkään, on aika jälleen erotella patriotismi ja nationalismi toisistaan - tämän osoittaa myös Katja Keisalan artikkeli "Sotilaallinen voima kansainvälisessä järjestelmässä" (Muutoksen kevät 26).



Keisala luo hyödyllisen yleiskuvan osaan siitä retoriikasta jolla eurooppalainen patriotismi oikeutetaan, retoriikkaan joka heijastuu myös eurooppamielisten vaihtoehtoliikkeiden (esim. edesmenneet valkohaalarit) kielenkäyttöön. Puhutaan moninaisuudesta, yhteistyöstä, rajojen poistumisesta ja uusista identiteeteistä. Mutta pehmeät, "vasemmistolaiset" käsitteet ovat kuuluneet vallanpitäjien retoriikkaan jo kauan ennen kuin mitään vasemmistoa on ollut olemassaan. Mitä tahansa valta tekeekin tai jättää tekemättä, sille aina löytyy joku positiivinen määrite. Jos Eurooppa ei omaa sotilaallista kapasiteettia pommituksiin ja kehitysmaiden talousjärjestelmiä tuhotaan mielumin vientiluotoin, se on "maailman merkittävin avunantaja" ja "lievittää köyhyyttä". Jos Itä-Euroopan maataloustuotanto halutaan tuhota ja sen tilalle luoda valtava maquiladora, puhutaan "rajoista joiden merkitystä voidaan vähentää tai jopa siirtää".

Toisin kun Keisala, en näe mitään yhteyttä eurooppalaisen patriotismin retoriikan ja jokapäiväisen todellisuutemme välillä. Muutoksella sinänsä ei vielä ole mitään arvoa, eikä patriotismi ole mikään uusi identiteetti. Patriootti ei laka iloitsemista siitä että Me olemme Amerikkaa pehmeämpiä, mutta tyytyväinen hän ei ole ennen kuin halutessamme Me osaamme olla myös Amerikkaa kovempia.

Antti Rautiainen

(Jätä vastaus tähän)

 Sivun tarjoaa LiveJournal.com