?

Log in

No account? Create an account
Antti Rautiaisen kirjoituksia
toukokuu 27., 2009
01:58 am

[Linkki]

Previous Entry Share Next Entry
Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Pyydän kunnioittavasti, että seuraavassa selostettavan tapahtumasarjaan liittyvien viranomaistoimien laillisuus selvitetään. Itse katson, että poliisin ja armeijan toiminta on ollut laitonta tai ainakin moitittavaa.

Päätin kieltäytyä aseista kesällä 1997 anarkistisen maailmankatsomukseni vuoksi. En koska olisin halunnut kiinnittää huomiota sen aikaisen siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtiin, tai vastustaa asevelvollisuusarmeijaa sinänsä. Katsoin, että kansallisen armeijan olemassaolo on ennen kaikkea kapean valtaeliitin intressi, eliitin johon minä en kuulu. Siviilipalvelus on osa asevelvollisuusjärjestelmää, joten se ei ollut minulle vaihtoehto. Lisäksi päätin kieltäytyä osallistumasta kutsuntatilaisuuteen, koska myös se on myös osa asevelvollisuusjärjestelmää, eikä kutsunnoissa edes voi kieltäytyä aseista. Tästä alkoi yli
8 vuotta kestänyt prosessi, jonka kuluessa minua rankaistiin toistuvasti yhdestä ja samasta rikoksesta – aseistakieltäytymisestä.



Alunperin minut määrättiin saapumaan kutsuntoihin 12.11.1997. Tähän kutsuntatilaisuuteen en kuitenkaan mennyt. Sen sijaan vierailin kolmen toverini kanssa kutsuntatilaisuudessa 21.11.1997, soitimme torvifanfaarin ja luimme manifestin armeijajärjestelmää vastaan. Meidät poistettiin voimakeinoin kutsuntatilaisuudesta, ja vietiin poliisilaitokselle, jossa aloitettiin esitutkinta julkisen kotirauhan häiritsemisestä. Lisäksi minut määrättiin saapumaan uudestaan kutsuntoihin 1.12.1997. Syytteet julkisen kotirauhan häiritsemisestä kuitenkin vanhentuivat ennen kuin asiaa ehdittiin käsitellä oikeudessa. Kutsuntoihin en saapunut, pian minut saatiin kiinni ja määrättiin uudestaan kutsuntoihin.

Tätä jatkuikin yhtä mittaa seuraavat 8 vuotta, kaiken kaikkiaan minut on määrätty saapumaan kutsuntoihin 23 kertaa, ja 22 kertaa olen jättänyt menemättä kutsuntoihin – lopulta minut vietiin sinne vankilasta pakolla. Kuudesta kutsuntoihin menemättömyydestä en saanut sakkoja vaan pelkästään uuden määräyksen saapua kutsuntoihin, 16 kerrasta minulle määrättiin 10-20 päiväsakkoa jokaisesta, määrä poliisin oman harkinnan mukaan. Näitä sakkoja en maksanut periaatesyistä – en halunnut käydä kauppaa aseistakieltäytymisoikeudestani. Ulosottovirasto kuitenkin onnistui perimään neljät sakot osittain tai kokonaan, 12 sakot muutettiin yhteensä 68 päiväksi vankeutta, jotka suoritin muuntorangaistuksina kolmena kertana vuosina 2001, 2005 ja 2007. Kaikkiaan olen ollut vankilassa kutsunnoista poisjäämisen takia 68 päivää. Tosin epäsuorasti kutsuntatuomioiden ketju aiheutti myös enemmän vankeutta – kahteen lukemattomista oikeudenkäynneistäni en päässyt henkilökohtaisesti paikalle, ja poissaolon vuoksi langetetut uhkasakot suoritin yhteensä 35 päivän muuntorangaistuksena. Lisäksi keväällä 2003 protestoin jatkuvaa rankaisemistani vastaan Helsingin päävartion katolla. Kieltäydyin maksamasta tuolloin “julkisen kotirauhan häirinnästä” langetettuja 25 päiväsakkoa, jotka siten suoritin 8 päivän muuntorangaistuksena vuonna 2007. Kaiken kaikkiaan olen siis viettänyt 111 päivää vankilassa aseistakieltäytymisen takia ilman että minua olisi koskaan tuomittu varsinaisista aseistakieltäytymisrikoksista, esimerkiksi siviilipalvelusrikoksesta.

Lopulta 17.11.2005 minut vietiin Vantaan vankilasta, jossa olin suorittamasta kutsunnoista poisjäämisen takia langetettua muuntorangaistusta, kutsuntatilaisuuteen. Minua ei päästetty kutsuntatilaisuuteen, vaan minut pidettiin poliisiauton häkkiosastossa, jonka räppänästä lääkäri tuli “tekemään lääkärintarkastusta”. Ilmoitin että olen täysin sotakelpoinen, mutta kieltäydyn aseista periaatteellisista syistä. Kieltäydyin vastaamasta terveyttäni koskeviin kysymyksiin. Tämän jälkeen lääkäri poistui, ja antoi mitä ilmeisimmin jo ennen tätä “lääkärintarkastusta” täytetyt paperit kutsuntalautakunnalle, joka tuli lausumaan päätöksensä samasta räppänästä. Lautakunta ilmoitti, että minut on vapautettu asepalveluksesta rauhan aikana, syynä mielenterveyden ongelmat, tarkemmin F91 eli käytöshäiriö. Valitin tästä mielivaltaisesta, poliittisin perustein tehdystä mielisairaaksi leimaamisesta kahteen eri asteeseen – minulla ei ole mitään asepalveluksesta vapauttamista vastaan sinänsä, mutta kieltäydyn terveydellisin perustein annetusta vapautuksesta. Lopulta toinen valitusaste poiki päätöksen, jossa vapautus palveluksesta rauhan aikana pidettiin voimassa, mutta sen perustelut poistettiin.

Vaikka tilanteessani toistuva rangaistus yhdestä ainoasta rikoksesta on ehkä muodollisesti Suomen lainsäädännön mukainen (valitukset sakoista ylempiin oikeusasteisiin eivät ole tuottaneet tulosta), se on mitä ilmeisimmin toistuvan rankaisemisen kieltävien oikeusperiaatteiden vastainen. Kutsuntaprosessin aikana olen ollut tekemisissä kymmenien eri armeijan, poliisin ja vankilalaitoksen viranomaisten kanssa, joille kaikille ilmoitin selkeästi kieltäytyväni kutsunnoista, koska olen ns. totaalikieltäytyjä. Tässä tilanteessa
minulle ei olisi pitänyt määrätä toistuvia sakkoja vaan olisi pitänyt aloittaa totaalikieltäytyjiin tavallisesti kohdistettu prosessi – jonka osalta tosin on sanottava, etten tietenkään hyväksy vankeusrangaistusta eli poliittista vankeutta totaalikieltäytyjille. Joka tapauksessa asevelvollisilla pitää olla oikeus päästä totaalikieltäytyjäksi siitä aiheutuvine seuraamuksineen ilman että määrätään 16 sakot kutsunnoista kieltäytymisestä joka on sama teko kuin aseista ja armeijasta kieltäytyminen


Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2009

Antti Rautiainen

(Jätä vastaus tähän)

 Sivun tarjoaa LiveJournal.com