Antti Rautiainen (anttirautiainen) wrote,
Antti Rautiainen
anttirautiainen

Eurooppa asfaltin alla

(artikkeli EU:n liikennepolitiikasta Maan ystävien tabloidilehdestä-kesä 1997)

Euroopan Unioni syntyi Euroopan yhteisön työn jatkajaksi Maastrichtin sopimuksen ratifioinnin jälkeen 1. lokakuuta 1993. Maastrichtin sopimuksen mukaan Euroopan Unionin tarkoitus on "taata pääomien, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuvuus" unionin alueella.



Kun neuvottelut Maastrichtin sopimuksesta lopetettiin, harva huomasi osiota jossa käsiteltiin eurooppalaisia liikenneverkostoja, "Trans-European Networks". Kirjainyhdistelmä TEN:n merkitys kirkastui hieman kun Euroopan komissio seuraavana vuonna julkaisi suunnitelman Euroopan tieverkostoista, "Trans-European Road Networks" (TERN), mikä on ikävä kyllä toistaiseksi lähes synonyymi TEN:ien kanssa. TEN:hin kuuluu nimittäin tällä hetkellä 140 tieprojektia, 11 raidelinkkiä, 57 sekaliikenne-yhteyttä ja 26 sisämaan vesireittiprojektia, näin ollen TEN:ien painopiste on vahvasti asfalttinen.

Nykyistä tieverkostoa on tarkoitus kasvattaa kolmasosalla, kaikkiaan 15000 kilometriä, joista 12000 tulisi olemaan uusia valtateitä ja moottoriteitä. TERN:ien lisäksi TEN:it sisältävät muitakin ympäristöuhkia, kuten nopeiden junien verkoston koon kasvattamiseen 23000:n kilometriin nykyisestä 13000:sta ja lentokenttien kapasiteetin kasvattamisen 50%:lla nykyisestä. Kaiken kaikkiaan TEN:hin ollaan käyttämässä 400 miljardia ECU:a seuraavan 15 vuoden aikana, mutta jäsenvaltiot tuputtavat TEN:hin jatkuvasti uusia hankkeita.

Tämä rahasumma, Suomen valuutassa 2 300 000 000 000 markkaa, vaaditaan komission mukaan siis takaamaan että hyödyke x voisi vapaasti siirtuä paikasta A paikkaan B. EU:n käsitys vapaakaupasta ei siis edellytä sitä että hyödykkeen pitäisi kyetä siirtymään omin avuin ilman julkisen sektorin takaamia setelisiipiä.

Euroopan teollisuuden pyöreä pöytä, ERT, on perustettu vuonna 1983 lobbaamaan noin viidenkymmenen suurimman teollisuusyrityksen etuja Euroopan Unionin direktiiviviidakossa. Se on kiistämättä unionin alueen suurin edunajajajärjestö ja taloudellinen vallankäyttäjä. Miltei koko olemassaolonsa ajan ERT:llä on ollut kaksi päämäärää, luoda yhtenäinen sisäinen markkina-alue, ja saada aikaan uusia suuren luokan investointeja liikenne-infrastruktuuriin. Maastrichtin sopimuksen myötä molemmat päämäärät ovat toteutuneet.

ERT pääsi myös paljolti sanelemaan mitkä liikennehankkeet on otettu TEN:ien osaksi. EU:n moottoritieryhmässä MWG:ssä istui muun muassa 7 tielobbyä, joista ERT oli yksi. MWG valitsi jäsenvaltioiden ehdotuksista ne projektit jotka tulisivat saamaan EU:n rahoitusta. Yhtäkään ympäristöjärjestöä, alueellista edustajaa tai viranomaista ei kuultu prosessissa. Koska TEN koostuu erillisistä raide-, tie-, vesi-, ja lentoliikenne-osioista, mitään vertailuja eri liikennemuotojen välillä ei tehty.

TEN-prosessien nopeuttamiseksi muodostettiin Brysselissä 1994 niin kutsuttu Christophersen-työryhmä. Siihen kuului komission ja jäsenmaiden virkamiehiä sekä teollisuus- ja tielobbyjen edustajia. Työryhmä valitti poliittisia, hallinnollisia ja taloudellisia vaikeuksia tiehankkeiden hidastajina ja ehdotti 34:n tieprojektin priorisoimista ja 14:ta niistä valitsemista erityisen kiireellisiksi. Viimeistä edellinen EU:n liikennekonferenssi Korfussa 1994 hyväksyi järjestelyn. Yksi näistä 14:ta hankkeesta on pohjolan kolmio, joka Suomessa on käytännössä ollut yhtä kuin E18-moottoritie Turusta Pietariin.

BirdLifen mukaan joka kolmas kansallisista luonnonsuojelualueista on alle kymmenen kilometrin päässä suunnitellusta tiehankkeesta. 12% EU:n tärkeimmistä lintualueista on alle kymmenen kilometrin päässä jostain TEN-liikennehankkeesta. Toistaiseksi vain rahan puute on suojellut näitä alueita, sillä edes EU:n mahti ei polkaise maasta 2:ta biljoonaa markkaa.
Suomen Tielaitosta EU:n kukkaron pohjan läheisyys ei ole hetkauttanut, vielä keväällä -95 tielaitos pokkana uskotteli että EU pystyisi maksamaan puolet E18-hankkeen kustannuksista. Sittemmin Tielaitos on joutunut laskemaan arviotaan realistisemmalle tasolle 5-10:n prosenttiin kokonaiskustannuksista.

Kaikkialla poliittista tahtoa ei vaadita yhtä paljon. Kreikan nouseva ympäristöliike on joutunut jättimäisen urakan eteen - kehitysalueilla EU voi maksaa suurten liikennehankkeiden kustannuksista yli puolet ja hallitus voi vetää eroosiolle altteille rinteille tahtonsa mukaan ristiin rastiin tieväyliä. Tärkeä sivujuonne on myös TEN:ien vaikutukset entisen itäblokin CEE-maissa, Euroopan Unionin rahoituslaitokset EBRD ja EIB rakentavat maailmanpankin kanssa rinta rinnan massiivisia transitoliikennehankkeita samaan aikaan kuin paikalliset ihmisiä palvelevat verkot rapistuvat, esimerkiksi reaalisosialismin aikaisista rautatieverkoista on Unkarissa uhattu sulkea kolmasosa ja Romaniassa sekä Puolassa puolet. Liettuassa käynnissä olevista tai suunnitelluista kahdeksasta länsimaisten rahoituslaitosten rahoittamasta liikennehankkeesta kolme liittyy yksinomaan lentoliikenteeseen! Samaan aikaan länsimaiset rahoituslaitokset rakennessopeuttavat joukkoliikennettä kustannustehokkaaksi nostamalla lippujen hintoja, esimerkiksi Puolassa on kertalipun hinta suhteessa bensalitraan noussut kymmenessä vuodessa 20-kertaiseksi.

EU:n liikennepolitiikkaa ovat korulauseissa pyrkineet muuttamaan pienempi rahoitusinstituutio PHARE, uusi liikennekomissaari Neil Kinnock sekä parlamentti. Viime kädessä todellinen muutos on varmasti kansalaisten käsissä ja kovan kamppailun takana. Niin kauan kuin yksikään TEN-projekteista ei ole joukko- tai kevyttä liikennettä varten, Maastrichtin sopimuksen "ihmisten vapaan liikkumisen" käytäntö on ihmisten vangitseminen neljän seinän tai nelipyöräisen peltikasan sisään.

Antti Rautiainen
Lähteet:
A Seed Europe: Lost in Concrete -activist guide to European transport policies
CEE Bankwatch Network: Blueprints for Sustainable Transportation in Central and Eastern Europe - regional report
Hans Vogt: Asfalttipanta Suomi-neidon helmassa, Nuorten luonto 3/1997
Subscribe

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 0 comments