Antti Rautiainen (anttirautiainen) wrote,
Antti Rautiainen
anttirautiainen

Palomiesten lakko

(artikkeli Solidaarisuus - lehdestä keväältä 1998)

Tätä juttua varten on haastateltu Suomen Erityisteknisten Liiton SETELI ry:n puheenjohtajaa Heikki Santalaa. Seuraavassa tekstissä Santalalta on lähinnä asiatiedot, mielipiteen median ja työnantajapuolen toiminnan moraalista ovat kirjoittajan. Varsinainen palomiesten haastattelu peruuntui, sillä työnantajapuoli on haastanut mielivaltaisesti yksittäisiä palomiehiä työtuomioistuimeen julkisuudessa annetuista lausunnoista, joten haastattelusta olisi voinut aiheutua liikaa harmia haastatelluille palomiehille. SETELI on kymmenen pienen ammattiyhdistyksen yhteinen edustusjärjestö, jäseniä on hieman yli 5000, Suomen Palomiesliitto SPAL on jäsenjärjestöistä suurin kolmella tuhannella jäsenellään.



Kiistasta työtaisteluun


Vuonna 1995 palomiesten edellisen lakon päättäneessä sopimuksessa kuntatyönantaja lupasi räätälöidä palomiehille kokonaan uuden palkkausjärjestelmän. Tätä ei kuitenkaan kahden ja puolen vuoden aikana tehty, vaan palomiehet sysättiin teknisten sopimukseen. Vaade vuonna 1995 tehdyn sopimuksen tottelemisesta jätettiin jo 1996. Syksyllä 1997 palomiehet aloittivat pitkän varoitusajan jälkeen lakon, joka on venynyt jo kuuden viikon mittaiseksi.

Pääsysäys palomiesliiton perustamiseen oli eläkeiän nostaminen 10 vuodella 55 vuodesta 65 vuoteen 1989. Kunta-alan Ammattiliitto ja muut kunnallisalan palkansaajajärjestöt neuvottelivat varhaiseläkejärjestelmän johon liittyi kaikkien erikoisten eläkejärjestelmien myyminen. Palomiehet päättivät kävellä jo pitkään heidän ylitsensä kävelleestä Kunta-Alan Ammattiliitosta ulos, ja perustaa oman, itsenäisen liiton SPAL:lin. Nykyään 3500 operatiivisesta palomiehestä liittoon kuuluu 85%.

Palomiehet eivät lakkoile eläkeiän alentamisen puolesta koska eduskunnan ja hallituksen säädöksiä vastaan ei voi laillisesti lakkoilla. Kampanjaa eläkeiän alentamisesta on käyty tiedottamalla ja mielenosoituksia järjestämällä. Eläkeikäkysymys on valtapeliä - vaikka kaikki päättäjät myöntävät että nykyinen eläkeikä on mahdottomuus mitään ei ole 9 vuoteen tehty. Päättäjät väittävät että muiden alojen työntekijät alkaisivat vaatia samaa, eikä palomiehille haluta taata mitään erityiskohtelua.

Palomiehille on tarjottu palkkaa vastaan tarjottua lisäeläkevakuutusta, ja eläkeiän vaatimisen sijasta palomiehiä on suostuteltu hankkimaan lisää palkkaa. Aniharva palomies kuitenkaan kestää työkuntoisena edes yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän 58 vuoteen asti.

Keskeinen kiistakysymys on määrävuosi- eli ammattitaitolisä, jonka työnantaja poisti työehtosopimuksesta 1995. Kättä on väännetty myös neuvotteluoikeudesta, perinteisesti kunnalliset neuvottelut ovat hyvin keskitettyjä - vielä muutamia vuosia sitten kymmenkunta ihmistä päätti 400 000 ihmisen asioista, suuremmalla tai pienemmällä asiantuntemattomuudella ja välinpitämättömyydellä. SETELI saavutti itsenäisen neuvotteluoikeuden 1995 välimiesoikeuden päätöksellä, mutta nyt työnantaja käyttäytyy jälleen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Solidaarisuus järjestönä vastusta keskitettyjä sopimusratkaisuja erityisesti nykyisten byrokraattisten ja äärimmäisen epädemokraattisten ay-rakenteiden puitteissa. Liittojen välisen yhteispelin on toimittava myös silloin kun suuremmat liitot eivät pakkokeinoin kahlitse pieniä pysymään ruodussa. Politrukkien kontrolli on solidaarisuuden irvikuva, joka muodostaa työväenliikkeelle aivan samanlaisen uhan kun järjestöjen sota toisia järjestöjä vastaan.

Kaikki keinot käytössä

Kunnallinen virkariitalautakunta ratkaisee vaarantaako joku lakko yleistä turvallisuutta ja vaaditaanko lakkoilijoita suojelutyöhön. Sen päätökset ovat vain suosituksia, sillä lakko-oikeus on perustuslain mukaan täydellinen. Virkariita-lautakunnassa on 4 työnantajan edustajaa, yksi heistä kunnalliselta työnantajalta ja 4 edustajaa työntekijäpuolelta, niistä keskusvaltaisista järjestöistä joista palomiehet ovat ovet paukkuen lähteneet.

Työnantaja on käyttänyt virkariitalautakunnan lausuntoja lyömä-aseena työntekijöitä vastaan, palomiesliiton jäseniä on pyritty painostamaan yksilöinä. Seteli on perustuslakiin nojaten haastanut työnantajan työtuomioistuimeen. Toinen kiista, josta poliisi on jo ehtinyt antamaan lausunnon ettei kantelu olisi johtanut mihinkään, on työnantajaosapuolen kirje- ja sähkesalaisuuden loukkaamisesta. Liiton jäsenien postia on haettu työpöydiltä ja niitä on luettu. Kolmas haaste on työnantajan virkamiesten sellaisia lausuntoja vastaan jossa on julkisuudessa väitetty ettei palomiehillä olisi itsenäistä sopimusoikeutta.

Työnantaja on valinnut lakon lopettamiseen väsytystaktiikan, ja lakko onkin kestänyt Suomessa harvinaiset 6 viikkoa. Palomiesten asenne on kuitenkin vielä kova, uhoaminen on vaihtunut peräänantamattomuuteen.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on instituutio jolle on asetuksella taattu oikeus neuvotella kuntien virkaehdoista, kunnat itse eivät voi sitä tehdä. Koko työkiista on kestänyt jo 3 kuukautta, mutta mitään sopimusesitystä ei ole voitu tehdä sillä työnantajan kanta on ettei SPAL:lin kanssa neuvotella eikä tulla neuvottelemaan.

Jo viimekertaisen lakon aikana tulivat tutuksi työnantajapuolen ja tiettyjen tiedotusvälineiden väsymätön palomiesten moraalinen syyllistäminen omien oikeuksiensa ajamisesta. Palomiehet ovat vuosikymmeniä olleet monien muiden julkishyödyllisten työntekijöiden, kuten sairaanhoitajien kanssa palkkakuopassa. Lakkoaseen käyttäminen näin pelottavalla tavalla tarjoaa tietysti vahvan aseen vastapuolen käyttöön, mutta jos varoitusajan kuluessa ei suostuta edes tunnustamaan toista osapuolta neuvottelu-osapuoleksi tai edes tekemään minkäänlaista sovintoesitystä, ovat vaihtoehdot aika vähissä. Kunnallinen työmarkkinalaitos on niin kaukana Suomen kuntien asukkaiden kontrollista ettei sille tunnu kuntalaisten hengellä ja turvallisuudella olevan minkäänlaista merkitystä.

Lakkoa on pyritty murtamaan muun muassa vapaapalokuntalaisia ja palotarkastajia tai vastaavaa ei-operatiivista, esimerkiksi toimistotyötä tekeviä pelastustyöntekijöitä käyttämällä. Tämä ei aina tosin ole kovin helppoa, sillä luottamuskysymys on vapaapalokuntatoiminnassa hyvin tärkeää - kukaan ei uskalla laskea henkeään rikkurin varaan, ja toisinpäin. Mediassa työnantajapuoli on toistuvasti vähätellyt lakon merkitystä. On hyvä kysymys kuinka monta kertaa palomiesten vaatimien uudistusten lasku oltaisi voitu maksaa kaikkien yhteenlaskettujen Taalintehtaan palamista vastaavien onnettomuuksien aiheuttamilla kustannuksilla. Taalintehtaankin tapauksessa palomiehet olivat tarjonneet Tammisaareen suojatyön tekijöitä, mutta niistä kieltäydyttiin.

Yleistä mielipidettä ei kuitenkaan hyvästä yrityksestä huolimatta ole onnistuttu kääntämään palomiehiä vastaan. Ennen työseisauksen alkamista Palomiesliitto järjesti Rautatientorilla palomiespäivät joita Kunnallinen Työmarkkinalaitos yritti sabotoida kieltämällä palokaluston käytön tilaisuudessa, kieltoa ei kuitenkaan toteltu. Palomiespäivillä oli tarkoitus esitellä positiiviseen sävyyn hälytystyöntekijöiden ja palomiesten työtä, odotetun parin tuhannen kävijän sijasta tulikin 6000-10 000, mikä osoitti että palomiehiin luotetaan ja heidän työstään ollaan kiinnostuneita.

Solidaarisuustoiminnasta kiinnostuneet voivat eläkekysymyksessä kirjoittaa sisäministeri Jouni Backmannille, kansanedustajille ja muille ministereille. Kunnalliseen Työmarkkinalaitokseen on aivan turha vedota, he eivät tunnu kuuntelevan ketään eikä mitään. Palomiesliikko ja Seteli tajuavat solidaarisuuden merkityksen, Palomiesliitto oli ainoa ammattiliitto joka osallistui viime kevään työttömien marssien päätöstilaisuuteen Turussa. Usein mielipiteet ovat aiheuttaneet kädenvääntöä keskusjärjestöjen kanssa, ja Seteliä on myös yritetty erottaa STTK:sta koska sen työttömyyskassaan voivat liittyä myös muutkin kuin liiton jäsenet.

SETELI

Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI syntyi 70-luvulla virkamiesliitto TVK:sta kun radiosähköttäjistä tuntui, ettei pienten järjestöjen ääni kuulu lainkaan suuressa liitossa. Samaan aikaan myös lennonjohtajat erosivat TVK:sta, ja heihin välit ovat edelleen hyvät. SETELI perustettiin yhteistyöjärjestöksi pienille isoissa porukoissa päähän potkituille järjestöille, kaikkiaan SETELIssä on noin viisi ja puoli tuhatta jäsentä, joista kolme tuhatta palomiehiä.

STTK:hon päästiin alunperin takakautta kun Tietoliikennetekniset liittyivät SETELI:in ja samalla luopuivat STTK-jäsenyydestään SETELIn hyväksi. SETELIn hallituksessa edustus ei riipu järjestöjen jäsenmäärässä, kaikilla kymmenellä jäsenellä on yhtä suurin äänimäärä. Päätöksiä tehdään konsensusperiaatteella, SETELIn perustamisen vuonna 1982 jälkeen ei hallituksessa ole pitänyt äänestää kertaakaan. Silti palomieslakko että myös peräänantamattomaan toimintaan ollaan tarpeen tullen valmiita.

STTK:n toimihenkilöelitismiin SETELI suhtautuu aika penseästi, jäsenien joukossa on niin korkeapalkkaisia, kauan koulutettuja insinöörejä, merikapteeneita ja luotseja mutta myös pienipalkkaisia tai palkkakuopassa olevia poliisivartijoita ja palomiehiä. Jako työläisiin ja toimihenkilöihin ei näy SETELI:n toiminnassa mitenkään.

Antti Rautiainen

Voit vedota palomiesten eläkeiän palauttamiseksi 55 vuoteen kirjoittamalla sisäasiainministerille:
Sisäasiainministeri Jouni Backman
PL 257 00171 Helsinki
puhelin: 160 2800 tai 4787 2800
Subscribe

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 0 comments