Antti Rautiainen (anttirautiainen) wrote,
Antti Rautiainen
anttirautiainen

Brasilian köyhien kamppailu

(Artikkeli Solidaarisuus-lehdestä keväältä 1999)

Brasilian poliisi löysi kahden kidutetun maattomien liikkeen MST:n
(Movimento dos Sem Terra) aktivistin ruumiit joulunalusviikolla Sao Paolon
osavaltiossa Brasiliassa, Sao Paolosta 100 kilometriä koiliseen. Jurandir
dos Santos, 26 ja Roberto Oliviero, 22, olivat kadonneet 19.12.,
epäilemättä suurmaanomistajien pyssymiesten, pistolerojen takia.



Tapahtuman tekee entistä traagisemmaksi
se, että kuminkerääjien liiton CNS:n kuuluisan perustajan Chico Mendesin
murhasta tuli 22.12. kuluneeksi kymmenen vuotta.
Katolinen "laidunmaakomissio" niminen kansalaisjärjestö on raportoinut,
että 30 maattomien liikkeen jäsentä surmattiin vuonna 1997 ja 54 vuoden 1996
aikana. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapettu yli tuhat kirkon,
ammattiyhdistysten, talonpoikaisliikkeiden, alkuperäiskansojen järjestöjen
ja muiden kansalaisjärjestöjen aktivistia tai johtajaa. Silti laittomia,
väkivallattomia maanvaltauksia järjestävä liike MST jatkaa kamppailuaan
maareformin puolesta. Maan suurin poliittinen joukkoliike onkin onnistunut
hankkimaan viljelypalstan noin 150 000 maatyöläisperheelle. Myös
kuminkerääjien liitto pyrkii ekologisesti kestävään maareformiin.
Brasiliassa maa on äärimmäisen epätasa-arvoisesti jakautunutta. Kaksi
prosenttia maanomistajista kontrolloi yli 50%:a viljellystä maasta ja yksi
prosentti maanomistajista (50 000 ihmistä) omistaa maasta 44%, kun 53%
maanviljelijöistä (yli kolme miljoonaa ihmistä) joutuu tyytymään yhteensä
kolmeen prosenttiin. 4.8 miljoonaa maanviljelijää on yhä kokonaan ilman
omaa maata. Myös tulojen jakautuminen on hyvin epätasaista, sillä Brasilian
165:stä miljoonasta asukkaasta rikkain viidennes ansaitsee 26 kertaa
enemmän kuin köyhin.

Viime joulukuun alkupuolella Suomea kiersi kaksi brasilialaista vierasta.
Kehitysyhteistyön palvelukeskus oli kutsunut vierailulle Hernandes Espinosa
Margalhon Brasilian ihmisoikeusjuristien liitosta ja Luis Vasconcelos da
Silvan kuminkerääjien liitosta. Vieraat kävivät Helsingissä, Turussa ja
Tampereella sekä saamelaisten vieraina Ivalossa ja Karasjoella.
Solidaarisuuden Turun osasto oli mukana valmistelemassa kahta
yleisötilaisuutta, jotka kaupungissa järjestettiin ihmisoikeuksien päivänä
10.12.

Margalho edustaa työkseen oikeudessa maattomia, kuminkerääjiä ja
pienviljelijöitä. Hän on mukana tulevassa oikeusjutussa, jonka maattomat
ovat nostaneet 153:a sotilaspoliisia vastaan, jotka murhasivat 19
maattomien liikkeen jäsentä Eldorado de Carajasissa vuonna 1996.
Ihmisoikeusjuristien, maattomien, kuminkerääjien ja muiden
oikeudenmukaisuutta ja ympäristönsuojelua vaativien ihmisten uhkana ovat
usein paitsi maanomistajien pyssymiehet myös väkivaltaiset poliisit.
Margalhon mukaan tilanne on nyt hyvin tulenarka siitä huolimatta, että
Brasilian maatalousministeriö on tehnyt ohjelman maattomien
uudelleenasuttamisesta kansallisen ja kansainvälisen painostuksen
seurauksena.

Da Silvan edustama kuminkerääjien liitto pyrkii turvaamaan kuminkerääjien
ja muiden sademetsistä kestävästi elantonsa saavien ihmisten
toimeentulomahdollisuudet. Kuminkerääjien liitto pyrkii saamaan Brasiliaan
lisää keräilysuojelualueita, joissa ihmiset voivat säilyttää elämäntapansa
ja ammattinsa samalla turvaten ekologisesti äärettömän arvokkaiden
sademetsäalueiden säilymisen. Nykyiset alueet eivät da Silvan mukaan riitä,
sillä esimerkiksi Chico Mendes-reservaatissa elää jo 8000 perhettä.
Keräilysuojelualueita on yhteensä 11. Keräilytaloudesta, jossa hyödynnetään
muun muassa kumia, kastanjoita ja pähkinöitä, saa toimeentulonsa noin kaksi
miljoonaa brasilialaista.

Kuminkerääjien tavoitetta ei taatusti auta kansainvälisen valuuttarahaston
IMF:n Brasilialle marraskuussa määräämä tiukka vyönkiristysohjelma, jonka
pelätään vievän rahoituksen muun muassa sademetsien suojelulta ja
alkuperäiskansojen maanomistuksen turvaamiselta. Esimerkiksi sademetsien
suojeluohjelman ensimmäisen vaiheen rahoituksesta uhkaa kadota 89
prosenttia samalla, kun erityisesti suurmaanomistajia hyödyttävien
keinokasteluhankkeiden rahoitus pysyy ennallaan. Sademetsien suojeluvaroja
on tätä kirjoitettaessa jo leikattu reilusti. Brasilian hallitus pyrkii
leikkaamaan menoja ja korottamaan veroja niin, että valtio säästää tänä
vuonna 125 miljardia ja vuoteen 2001 mennessä 437 miljardia markkaa.
Leikkausten kohteeksi joutuvat myös eläkkeet ja sosiaaliturva. IMF näyttää
Brasiliassa jatkavan jo aikaisemmin epäonnistunutta politiikkaansa.
Esimerkiksi Indonesian talouskriisi oli nimenomaan yksityisen sektorin
kriisi, mutta IMF:n pakottama säästöohjelma kohdistui erityisesti köyhiin,
joilla ei ollut kriisin synnyn kanssa mitään tekemistä. Tämä, kuten myös
ympäristölle aiheutettu tuho, näyttää nyt toistuvan Brasiliassa.

Karel Keiramo ja Antti Rautiainen
Subscribe

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 0 comments