Antti Rautiainen (anttirautiainen) wrote,
Antti Rautiainen
anttirautiainen

Solidaarisuuden kampanja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta jatkuu (Solidaarisuus, kev. 1999)

Solidaarisuus on miltei koko olemassaolonsa, siis syksystä 1995 alkaen käynyt kampanjaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Keväällä 1998 kampanja järjesti kolme valtausmielenosoitusta, tammikuussa vallattiin huone työministeriöstä, helmikuussa vastustettiin toimeentulotukiuudistusta valtaamalla huone Helsingin sosiaalivirastosta ja maaliskuussa Hakaniemen työvoimatoimistosta. Kaikissa mielenosoituksissa vaadittiin kuuden tunnin työpäivää, 3000 markan perustoimeentuloa kaikille, työttömien edustusta työvoimahallintoon ja asuntopulaan puuttumista.



Kevään jälkeen mielenosoitustahti hyytyi, mielenosoituksilla ei saatu kaivattuja tuloksia, eli jonkinlaista liikahdusta eteenpäin yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tukimielenosoittajien mielestä erityisesti viimeinen mielenosoitus olisi voitu järjestää paremmin, kaikki tapahtuman järjestäjät kun osallistuivat itse valtaukseen ja tukimielenosoittajat joutuivat antamaan lausuntoja lehdille ilman että oikein tiesivät mitä nyt oltiinkaan ajamassa takaa. Lisäksi kasaantunut sakkosumma alkoi hirvittää ihmisiä, joillakin on sakot kaikista neljästä Solidaarisuuden kansalaistottelemattomuustempauksesta, josta ensimmäinen järjestettiin pörssissä huhtikuussa 1997.

Mielenosoituksissa on kritisoitavaa, voi olla että mielenosoitukset olisi pitänyt ajoittaa aivan viime hetkeen ennen virka-ajan loppua jotta osallistujamäärät olisivat olleet suurempia. Tiedoitus onnahteli jonkin verran, toisaalta joskus paremmin tiedotetut Solidaarisuuden mielenosoitukset ovat menneet vielä huonommin. Vaikka Solidaarisuuden teemoja sympatisoi kenties useampi kuin mitään muuta ruohonjuuritason muutosliikettä, tämä tukijoukko on myös kaikkein passiivisinta ja eniten toivonsa menettänyttä.

Ei edes kannata luulla että itsensä likoon pistäminen olisi joku automaatti mitä kautta vaatimuksia saisi aina läpi. Silti olen itse vakuuttunut siitä että Solidaarisuuden kannattaa jatkaa räväkkien tempausten järjestämistä sillä kukaan muu ei sitä ole tekemässä. Ei kukaan jaksa olla mukana mielenosoituksissa joissa ei ole hauskaa eikä tapahdu mitään.

Sen sijaan tiedotus- ja teoriapuoleen kannattaa panostaa enemmän. Oma ehdotukseni on että Solidaarisuus tekee tarkemman vaatimuslistan, josta voitaisiin aina säännöllisin väliajoin nostaa valokeilaan muutamia teemoja. Toimintaan muualla Suomessa voisi innostaa aktiivisemmin, ja myös kuunnella ehdotuksia muualta päin. Mielenosoitusten lisäksi voisi olla adresseja, kirjekampanjoita ja mielipidekirjoituskampanjoita paikallislehtiin. Olisi hyvä jos sosiaalipolitiikan päätäntäkuvioita seurattaisiin aktiivisesti eikä oltaisi pelkästään valta-, ay- ja vasemmistomedian varassa, näin voitaisiin reagoida ajankohtaisiin kysymyksiin lyhyemmällä varoitusajalla. Solidaarisuus voisi myös tehdä ikäänkuin uskottavuussyistä myös pidempiä tekstejä nykyisestä sosiaalipolitiikasta, ikään kuin oppaaksi paikallisia tempauksia järjestäville mistä toimittajille voi puhua.

Keväällä 1999 on päätetty järjestää tempauksia samoilla ohjenuorilla kuin tähänkin asti, erityisesti asuntokysymykseen on aika puuttua. 10.2. Solidaarisuus valtasi Arava-salin valtion asuntorahastosta, ja piti sitä hallussaan 85 minuuttia, kunnes poliisi pääsi siirrettävän seinän kautta sisään. Tempauksella oli tarkoitus vaatia painokkaasti sosiaalisen asuntorakentamisen lisäämistä, ja se saikin jonkin verran huomiota tiedotusvälineissä. Ensi numerossa ehkä vielä hieman enemmän aiheesta.

Antti Rautiainen
Subscribe

  • Post a new comment

    Error

    default userpic

    Your IP address will be recorded 

    When you submit the form an invisible reCAPTCHA check will be performed.
    You must follow the Privacy Policy and Google Terms of use.
  • 0 comments