?

Log in

No account? Create an account
Rajojen hakkerit - Antti Rautiaisen kirjoituksia
joulukuu 3., 2006
06:18 pm

[Linkki]

Previous Entry Share Next Entry
Rajojen hakkerit
Rajojen hakkerit
(Kapinatyöläinen #29)

Ensimmäinen rajojen vastainen leiri järjestettiin vuonna 1998 Görlitzissä Puolan ja Saksan rajalla 10:n päivän ajan. 48 tunnin ravet, kolmen uuden ja kontrollittoman rajanylityspaikan avaaminen, taksinkuljettajien mielenosoitus (laittoman siirtolaisen kyytiin ottanutta ajajaa uhkaa vankila ja elinkeinon menetys), protestimielenosoitus seitsemän Kosovon pakolaisen kuolemaa vastaan ja lopulta koko Neisse-joen valtaus kumiveneillä olivat leirin kohokohtia. Kesällä 1999 järjestettiin jälleen leiri Puolan ja Saksan rajalla Zittaussa, jossa sijaitsee myös karkoitettavien siirtolaisten keskitysleiri. Vuonna 2000 leirejä oli jo neljä, yksi Puola-Ukraina-Slovakia rajakolmiossa, yksi Italian etelärannikolla, yksi Saksan Forstissa jälleen Puolan rajalla ja yksi Meksikon ja Yhdysvaltain rajalla tyynenmeren rannalla.



Vanhoista järjestäjistä puolalaiset ja meksikolaiset ovat mukana myös 2001, uusia maita leirejä järjestämässä on Slovenia ja Espanja. Genovan valtaisaan G8-vastahuippukokoukseen 19.-23. heinäkuuta liittyy myös paljon toimintaa rajoja vastaan. Leirikausi päättyy Saksan sisäisellä rajalla Frankfurtin lentokentällä 27.7.-5.8., jossa sijaitsee suuri karkoituskeskus ja joka on merkittävin lentokarkoitusten lähtöpiste Saksassa. 1980-luvulla Frankfurtin lentokentän laajennustöitä vastaan toimi valtaisa kansalaisliike, joten paikallisten ihmisten tuki on taattu.

Euroopan keskipisteessä, eurooppalaisuuden ulkopuolella

Vuoden 2000 Puolan viiden päivän rajaleiri onnistui ihan mukavasti miltei jatkuvasta sateesta huolimatta. Vaikka Puolan EU-jäsenyys on vielä vuosien päässä, EU pyrkii jo nyt luomaan Puolasta turvallisuusvyöhykkeen josta eteenpäin maahanmuuttajat eivät enää pääse matkustamaan. Vaikka Euroopan maantieteellinen keskipiste onkin Puolan ja Liettuan tienoilla, eurooppalaisuuden idea pyrkii sulkemaan ulos kaiken sieltä itäänpäin.

Ustryzki Gorne on Puolan mittakaavaksi harvaan asuttu, koska Puola karkoitti aikoinaan koko populaation Ukrainalaisten partisaanejen aktivoiduttua alueella toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Leirillä järjestettiin kolme aktiota, toisena päivänä Puolan rajavartiolaitoksen Lutowskin toimipisteen edustalla järjestettiin energinen mielenosoitus jossa myös poltettiin symbolinen rajapuomi. Pääaktioksi suunniteltuun laittomaan rajanylitykseen lähti rankkojen sääolosuhteiden takia vain kolmisenkymmentä omistautuneinta rajapartisaania, saavuttuaan rajakolmioon parin tunnin vuorikiipeilyn jälkeen he saivat kuulla että 1500 rajavartiomiestä oli mobilisoitu kolmen päivän ajaksi aktiota estämään! Toivon mukaan pakolaisia pääsi läpi muualla Puolassa tyhjäksi jätetyillä rajaosuuksilla. Kolmas aktio oli mielenosoitus ja tutkatornin valtaus EU-rahoilla rakennettavan uuden rajavartioaseman työmaalla.

Paikallinen väestö suhtautui leiriin pääosin myönteisesti, rajavartiolaitos toimii alueella kuin olisi läänin omistaja ja nauttii erilaisista etuoikeuksista jotka herättävät paikallisessa väestössä katkeruutta. Tämän vuoden Puolan rajaleiri järjestetään Krynkissä Bialystokin lähellä alueella joka oli 100 vuotta sitten keisarikunnan anarkistitoiminnan keskipiste. Puolan salainen poliisi onnistui jo sabotoimaan yhteistyön liikettä tukevien paikallisten kunnanvirkamiesten kanssa, leirin estäminen heiltä ei varmasti kuitenkaan onnistu.

Hakkerit hiekkarannalla

Tijuanan hiekkarannoilla tyynenmeren rannalla Meksikon cyberaktivistit, USA:n punkkarit ja muut siltä väliltä yhdistivät viime syyskuun alussa voimansa kolmen päivän Borderhack! festivaaliin, jossa rantareivit yhdistyivät luentoihin ja huipputeknologiseen kommunikaatioon.

Rajaleiri on syntynyt rajan lasten olosuhteista, vuosien ikkunaostoksista ja Amerikkalaiseen
unelmaan osallistumiseen teeskentelemisestä. Toisella puolella marketit on täytetty onnelli-
suudella, me taas olemme ikuisesti tuomitut tuottamaan tuotteita mitä me emme itse kuluta.
Paitsi tietysti jos saamme Green Cardin. Tämä on raja, meidän rajamme. Täällä
tienaamme pesoissa ja kulutamme dollareissa. Haistamme tulevaisuuden valtateita pitkin
Piilaaksosta ja Hollywoodista, mutta olemme ansassa mutaisella kukkulalla, päällystämättömien
teiden ympäröimänä. Päästäksemme valtatielle tarvitsemme auton, johon meillä ei ole koskaan varaa. Rajan yli pääsemme vain jalan. Katsomme kaupan ikkunoita kuin postikortteja, toiselle puolelle pääsemme vain unissamme. Me olemme Yhdysvaltain hyviä naapureita, aina täällä, aina hymyilemässä, aina valmiita tarjoilemaan uuden Margaritan.

Raja on yksipuolinen, se on olemassa vain kun siirrymme Meksikosta Yhdysvaltoihin. Toiseen suuntaan matkatessa ei tarvitse viisumeita, ei tarkastuksia, ei maksettuja lupia.
Seinä on yhdensuuntainen, kurssi on 10:1 dollarin puolesta. Ja päivän lopussa kysymme,
onko kukaan laiton? Vai olemmeko me kaikki laittomia?

(Jätä vastaus tähän)

 Sivun tarjoaa LiveJournal.com